Lauantaina vietettiin semmoinen 10.30-18 mittainen päivä metsässä treenaillen, puhuen ja syöden 

Sylvi kanssa treenattiin hakua. Halusin koittaa vähän kestävyyttä ilmaisussa. Otettiin siis neljä maalimiestä ja alue ehkä pultoista-pari hehtaaria. Oli sateinen märkä päivä eikä juuri tuullut mistään silloin kun Sylppy oli hommissa. Maalimiehistä ei saanut hyvin hajua vaan täytyi melkosen tiheästi partioida ja koira joutui kyllä tekemään oikein kovastikkin töitä löytääkseen.

Ensimmäisestä sai kyllä hajun mutta haju pyöri ihan toisessa paikassa kuin missä maalimies oli. Kymmenen metrin päässä parin kiven luona koira pyöri ja nousi kivillekin siemaisemaan ilmaa sieraimiinsa aina välillä. Ukko oli makaamassa ojan reunalla. Ehkä siinä vähän tuulen henkäys sitten heitti hajua toiseen suuntaan, oja kun oli sitten toisella puolella maalimiestä niin ei päästy tuulen alta ukkoa kiertämään. Vaihdettiin sitten suuntaa niin että tultiin ukkoa vastaan ja sitten se löytyi. Ilmaisu ok, kun minä olen lähellä selvästi haukku katkonaisempaa. Yritin liikkua koiran ja maalimiehen luokse vain silloin kun koira haukkuu. Palkkasin itse.

Matka jatkui ja keli näytti koiralle tosi raskaalle, kieli roikkui ja vauhti sellasta vähän rauhallisempaa työn tekoa Sylvin mittapuulla. Etsintäsuunnitelmassani suunnittelin ensin partioivani aika laajaa siksakkia mutta vaihdoin sen tiheämpään kun vaikeat olosuhteet selvisi. Välillä koira irtosi melkeinpä niin kauas ettei sitä näkynyt ja tiedän että Sylvi sen tekee oikeastaan vain jos sillä on haju. Ilmasua ei kuitenkaan kuulunut ja koirakin palasi meidän luokse partoimaan. Taas pääsi ajatus että se on käynyt maalimiehellä ja jättänyt hiipimään mieleen  Seuraava ukko löytyi alueen toiselta reunalta, olin taas itse aika lähellä ja haukku katkonaisempaa. Taas yritin liikkua koiran luo vain kun se haukkuu. Koira ei kuitenkaan liikkunut hiljaisilla hetkillä minnekään, katseli välillä mua ja alkoi taas haukkumaan. Palkkasin tämänkin itse.

Partiointi jatkui taas alueen toiselle laidalle josta löytyi se jolle oletin koiran aikaisemmin irroneen. Nyt olin paljon kauempana ja haukku paljon parempaa ja jaksoi haukkua pitkänkin pätkän vaikka oli jo työskennellyt pitkän pätkän. Kelloa ei tietenkään tullut katsottua vaikka piti alkaa seuraamaan minkälaisia aikoja se treenaa  Nyt annoin palkkapurkin maalimiehelle joka palkkasi koiran. Eikä ollut koira tietenkään aikaisemmin sielä käynyt ollenkaan, hölmö minä  Ukko oli kuusen alla, Sylppy oli käynyt hyvin lähellä ensin toteamassa että siinä se on ja sitten siirtynyt kauemmas haukkumaan.

Vielä matka jatkui hetken aikaa ja aika nopeasti ja läheltä löytyi seuraava akka. Tämän näki selvästi kun sai hajun ja lähti, paikallisti hetken ja sielä akka makasi pienen kuusitiheikön keskellä. Nyt teki Sylvi-kierroksensa ennenkuin alkasi ilmaisemaan mutta sen jälkeen ei ongelmia haukkumisessa. Taas minä aika lähellä ja liikuin vain kun kuulin haukkua. Hyvästä haukusta kun minä olin paikalla maalimies palkkasi koiran. Tämä oli ainoa maali jolla oli purkki valmiina. Sitten vielä maidolla herkuttelut ja lelulla leikkien autolle. 

Hyvin jaksoi pieni ilmasta kaikki, tuli kerralla heti kunnolla lisää kestävyyttä sekä partointiin että vielä ilmasuun tuon keli vuoksi. 

Olenpa miettinyt josko veisin sen kuitenkin siihen viimeiseenkin pelastushakukokeeseen jo kesäkuussa kun tääläpäin semmonen järjestetään. Ensin suunnittelin vieväni vasta syksyllä mutta se selvittäisi aika paljon kuinka koira kestää jos kävisi kokeilemassa jo nyt.  

Maanantaina oli koirat hieronnassa. Aatu on nyt todella kipeä, joko sillä spondyloosi etenee ja on kipeässä vaiheessa tai sitten se ettei se syö Rimadyliä enää ja pitkävaikutteisen kipulääkkeen avun alkaminen kestää jonkun aikaa. Tai sitten molemmat. Se tekee kaiken työnsä etuosalla ja se näkyy siinä. Takaosasto on käyttämättä ja se näkyy siinä. Mutta takajaloissa vielä lihaksia riittää että ei ihan kurjasti ole asiat. Saa nyt ottaa rauhassa elämänsä että on saanut toisen annoksen kipulääkettä ainakin. 

Sylvi oli jumissa pakaroista ja niskasta. Lisäksi se oli hieman vino jota saatiin autettua hieronnalla. Katsotaan jos lähdetään viimeistään kesäloman aikana taas osteopaatti/fyssarikäyntireissulle. Niska reagoi heti kun oli reissussa remmissä, se kun ei ole koskaan remmissä juuri  Lisäksi se jäljestää kaulapannassa. Muuten Sylppy sai kehuja hierojalta miten se on muuttunut parempaan suuntaan, saa lihaksia koko ajan lisää eikä ole enää samassa kunnossa eikä palannut siihen huonoon kuntoon jossa on ollut jostain tuntemattomasta syystä