Mukana Hannis ja Tuuba, Johanna ja Domi, Anna ja Tarja sekä me Sylvin ja Aatun kanssa. Aluksi käytiin kävelemässä ja saivat koirat vähän riekkua. Sylvi ja Tuuba yllättäen eivät paljoa muista välittäneet.

Sylvin kanssa käyntiin kaksi kertaa radalla hömpöttämässä. Kolmen esteen pätkä; putki ja noin 90 asteen kulmassa kaksi hyppyä peräkkäin. Tätä mentiin molempiin suuntiin, hyppy-hyppy-vasemmalle putkeen sekä putki-oikealle hyppy-hyppy. Muutamia toistoja, palkka aina maalissa oottelemassa. Pikkuhiljaa Sylvi alkaa hoksata lelun jujun kun se pitää sinne maaliin jättää jotta sitten kun tullaan sinne niin saa rynnätä lelun luo eikä ennen. Tämä pätkä meni oikein kivasti, muutaman kerran hurahti Sylvi ohi esteen ja sitten aina vähän helpotettiin hetkeksi laittamalla palkka aikaisemmin. Kyllä se siitä. =) Otin sen myös kutsuhypyllä yhden hypyn takaa ja hienosti pysyi. Pujoteltiin pariin kertaan, molemmilla kerroilla tuli ainakin kerran sekoaminen kesken, en tiedä johtuiko liukkaasta matosta vai olinko minä edellä tai jäljessä. Saatiin kuitenkin onnistumaan sitten heti perään onneksi. Viimeiseksi käytiin vielä puomin kontaktilla. Sylvi meni kosketusalustalle aivan niinkuin kotonakin. Kerran se jäikin siihen oikeaan 2on2offiin. =) Muilla kerroilla tiputtautui sitten heti pois. Mutta jatketaan tästä.

Radalla meillä oli kivaa. Odoteltaessa pidin Sylttyä irti ja se lähti muutaman kerran Sylvimäiseen tapaan sinne muiden luo hömpöttämään. Kutsuin ja kutsuin ja kutsuin mutta eipä tahtonut Sylvi-neiti nyt kuunnella. Olisi tietysti voinut hakea remmillä näin jälkeenpäin ajateltuna mutta minäpä otin neidin niskasta. Sylvi taisi vähän järkyttyä mutta seuraavalla kerralla ei tarvinnutkaan kuin nimeltä huikata. Tätä omissa oloissa oottelua täytyy harjoitella, Sylvillä kun ei ole hajuakaan mitä siltä odotetaan ja että aina ei ehkä tarvitse hössöttää kaikkien luona. Saatiin kuitenkin mussutettua sitten lihapullaa sielä omalla paikallakin ja Sylvi pisti sinne sitten maatekin.

Aatu pääsi vain kerran radalle, mulla on pienen pieni asennevamma sen kanssa tekemiseen pienessä ja kaikuvassa hallissa eikä tullut edes korvatulppia mukaan. =) Neljän viikon agilitytauon jälkeen otettiin pujottelua ja etenkin sinne menemistä. Vaikeaa on. Kaksi hyppyä ja viistosti vasemmalle takasinpäin kepit. En tiedä kulmista mikä tuo olisi. Putki oli ansana todella lähellä kahden hypyn jälkeen. Sinne sukelsi vain ehkä kerran. Joten sain käännettyä kepeille kun hyppyjen jälkeen otin käteen ja palkkasin, sen jälkeen kääntyi. Mutta kakkosvälistä suurimmat osat yrityksistä. Täytyy treenata treenata näitä. Lähtee hyvin kun oma käsi on sielä ykkösvälissä kuikuilemassa ja vetämässä sen nenästä oikeaan väliin. Tämä on sitten taas mulle hankalaa. Eli pujottelutreeniä meille. Kerran lopetti kesken. Silloinkin sen keskittyminen oli totaalisen tipotiessään koska se bongasi pöydällä paljon kivemman vinkulelun ja sitten oma ei kelvannutkaan millään vaan se pöydällä oleva veti mahottomasti puoleensa. =) Mutta saatiin vähän tuntumaa pitkän tauon jälkeen ja onnistuneitakin otoksia kun vähän tehtiin. Lähdössä pysyi hyvin. 

Eilen loppui Aatun antibioottikuuri ja noin viikon päästä täytyy sitten mennä kontrolliin. Illalla otin sen kanssa kosketusalustaa, hienosti se siinä edistyy ja hoksaa mistä naksu tulee. Eli se lähestyy alustaa, muutamia kertoja siinä on jo tassukin käynyt.

Sylvi mitattiin nyt sitten hallilla melkein virallisesti, mittari näytti noin 46 cm. Ja puntari näytti tänään 15,2 kg. Muutamia päiviä sitten se näytti 16,4 joten joko mä olen laskenut väärin kun punnitsen sen sylissä tai sitten puntari näyttelee mitä sattuu. Täytyy koittaa huomenna mitä se sitten näyttää. Täytyy ottaa Sylvi punnittavaksi kun mennään Aatun kanssa kontrolliin klinikalle niin saadaan siihenkin melkein virallinen tulos. =) Muuten Sylvi syö tällä hetkellä, tai on jo kuukauden päivät syönyt vähän vähemmän. Vaikka se ei paina niin hirveästi mutta sillä on kyllä varaa vähän joistakin paikoista kropassa vähentää pyöreyttä. =) Se ei tainnut kasvaa kun leveyttä kun minä yritin sitä kasvattaa ennen juoksua ja varsinkin kun se alkoi! Oli niin kovin pieni. No eiköhän se siitä vielä kun koiraksi muotoutuu.