Hieno SM-viikonloppu on nyt takana. Kamerakin oli mukana mutta yhtään kuvaa ei tullut otettua.  Sen verran jäi hampaankoloon että jos Aatu pysyy kunnossa täytyy sen ehdottomasti olla mukana vielä ensi vuonnakin. Lähdin elämämme ratoja tekemään mutta nollia ei onnistuttu vääntämään, kuitenkin ylipäätään tulos tuntui olevan jo kova juttu näissä karkeloissa.

Perjantaina aloitimme kahdella normikisalla. Ensin hyppärillä hyl kun meinasin viedän koiran väärälle esteelle ja kun sitten sain pelastetuksi sen tilanteen ja lähdettiinkin oikealle esteelle olin niin jäljessä ja ratakartat päässä ihan sekaisin joten se hajosi siihen, Aatu taisi hyppiä siinä rengasta kehikon välistä sen hylyn arvoisesti.
 
Agiradalla meillä oli vitonen muistaakseni kiellosta alla kun vastaan tuli A jonne ei pysähdytty joten laitoin sen alastulolle takasin ja poistuttiin kehuen radalta, ulkopuolella oli mukavasti samanmoinen este käyttämättömänä joka otettiin sitten kerran hirmuisen onnistuneesti ja sen jälkeen vasta annoin pikkumiehelle palkkansa.
 
Lauantaina alkoi sitten itse SM-pippalot joukkueradoilla. Aatu oli lähtijänumero 1 joten päästiin heti aamusta suorittamaan rata pois. Tehtiinkin todella hyvänmielen rata joka kuitenkin tulosten kannalta hajosi keppeihin. Rima ennen keppejä alas kun otin luultavasti sen päällä tai vähintään liian myöhään ja ehkä tilanteeseen turhan tiukasti haltuun, kepeille kakkosväliin ja toisella kerralla sitten oikein sisään jonka jälkeen lopetti vielä kesken paria väliä ennen loppua. Siinä sitten laskin mistä välistä nyt laitan uudelleen pujottelemaan ja lähti onneksi keskeltä ylipäätään pujottelemaan kun yleensä korjataan koko keppisarja.
 
Muuten oli hirmuhyvä rata, olin koko ajan oikeassa paikassa niinkuin olin suunnitellut ja liikuinkin oikein kiitettävästi koko ajan.  Kontakteilla ei tästä vaiheesta alkaen sitten odoteltu että tassut menee maahan asti, katsoin että on varmasti kontaktilla ja vapautin samantien.
 
Sunnuntaina sitten vuorossa viimeisimpinä muttei vähäisimpinä yksilökisat. Ensin hyppäri joka ei ollut mistään suunnasta helppo rata, takaakiertojen aatelia. 156 starttaajaa joista 33 sai tuloksen. Aatun kanssa saatiin taisteltua tulokseksi 5 ja 0.40 sekuntia yliaikaa. Alku ja loppu oli kaameaa kun en ehtinyt ollenkaan, meni sellaiseksi koiran pysäyttämiseksi. Keskirata meni melkein oikeinkin sujuvasti.
 
Tuntui aika hienolta päästä edes finaaliin, kun 33 koirakkoa vain selvisi. Sijalla 20 sinne lähdettiin. Finaalirata ei ollut enää vaikea, tähän asti oli Aapeli istunut lähdössä kuin tatti, nyt nousi seisomaan mutta pysyi kuitenkin.
Alussa vähän kiemuraa, sitten luukutusta ja lopussa puomilta sen alla olevaan putkeen toisen putken pään ohi ja siitä kaksi viimeistä hyppyä.
 
Alun kiemurat ei menneet ihan niin sujuvasti, keinulta lähdettiin takasinpäin jossa tapahtui suurin herpaantuminen radalla, Aatu singahti suoraan eteenpäin olevalle puomille. Meni tosi lähelle, niin lähelle etten tiennyt kävikö sielä vaiko eikö. Yhdellä hypyllä alkukiemuroissa vielä valui  aika pitkälle. Ennen keppejä takaakierto jota Aatu ei hypännyt heti, siitä kielto. Kepeillä takaaleikkaus meni nappiin, siitä keppien vieressä olevaan mutkaputkeen josta lähdettiin luukuttamaan Uun muotosesti putken takana olevat neljä tai viisi hyppyä joista taas takasin samaan mutkaputkeen, vain eri päähän. Viimenen rima ennen uudelleen mutkaputkeen menemistä tippui. Putkeen pimeästä kulmasta meni hyvin kun käskytin menemään ja siitä puomille ja loppuun ei mitään ihmeellistä.
 
Sitten selvisi sekin että tehtiin tulos, riman putoamista kukaan ei nähnyt muutakun kotimatkalla katsoin videolta mistä toinen vitonen tuli.   Tulos kymppi ja sekunti yliaikaa.
 
Yhteistuloksissa Aatun sijoitus SM 13/156. Aika siistiä. Koskahan sielä on edes cairnia viimeksi ollut kisaamassa.