Ystäväni Marikan luona tuli meidän pienelle Sylville aivan uudenlainen koirakokemus. Tiesin kyllä minkälaisia nämä koirat on mutta vein koirani kuitenkin sinne. Se ei mikään herkkis ole ollut ja halusin katsoa kuinka se toimii. Ja koska tällaisia koiria varmasti tulee vastaan matkan varrella useitakin. Näillä koirilla kun ei mitään kummempia sosiaalisia taitoja ole tai koirakontakteja sen koommin saati perustottelevaisuutta. Ainoa asia mitä ne osaa tilanteissa tehdä on haukkua. Ainakin tämä vanhempi kaveri, kolmevuotias Hani. Pienen pieni Sissi on ehkä vuoden pintaan eikä niin paha mutta ei silläkään sitten muuta mallia ole kuin tämä vanhemman kaverin tapa. Tapasimme ulkona ensimmäisen kerran. Sylvi oli aivan riemuissaan tietysti ja nämä haukkuivat minkä kerkesivät. Haukku pisti Syltyn vähän pyörälle päästään mutta se mennä viipotti vaan ja yritti kutsua kavereita juoksuun, ehkä myös vähän painiin. Tilanne rauhottui siinä kun lähdimme kävelemään pienen pätkän. Kun tulimme siihen pisteeseen että lähestyimme sisälle menoa haukku alkoi taas kahta kovempaa. Että eikai se meille tuu. Ja sitä kesti. Sisällä istuttiin ja välillä käytiin terassilla. Sylvi oli korvat takana ja pauhasi menemään. Ahdisteli varsinkin tätä vanhempaa ja meni pikkusen hämilleen kun ei saanut millään mielistelyllä haukkua loppumaan eikä kaveria leikkiin. Hani oli utelias mutta sitte kun Syltty lähestyi niin se antoi tulla hirveän huudon. Kiinni se ei kuitenkaan ottanut kertaakaan. Sylvi perääntyi niin kauan että huuto loppui ja sitten taas uudestaan. Tätä se sitte suurinpiirtein oli koko ajan. Loppua kohden, ehkä tunti-kaksi sielä oltuamme alkoi jo HITUSEN rauhottumaan ja välillä kaikki pistivät maatekin. Mutta Sylvi ei pystynyt rauhottumaan eikä olemaan paikoillaan. Ei se kyllä ole tällä tavalla vieraillutkaan missään vielä missä on koiria.

Yökyläily oli mennyt Sylviltä oikein hyvin ja rauhallisesti nukkunut yönsä. Se on niinku kotonansa vanhempien luona. Maanantaina olin taas iltavuorossa jolloin koirat olivat myös sielä. Arttu-4wee-on ollut myös hoidossa samassa paikassa nämä viikot kun mulla on ollu iltavuoroja ja niillä on ollut Sylvin kanssa niin mukavaa. =)

Tänään meillä oli sitten veli-Anssi, Mari ja Eetu-2wee- kylällä. Sylviä ei ainakaan lapset pelota. Olimme myös pyörätien varrella bongailemassa pyöriä sun muita. Meni pari pyörää ohi ja juoksija. Sylvi lähtee perään mutta hyvin on korvat auki ja palaa heti kun kuulee Sylvi. Täytyy naksauttaa jo aikasemmin ennenku ehtii ees ajattelemaan lähtemistä ettei yhistä ensin perään-sitten palaa-palkkaan.

Sylvi on nyt päättänyt kasvaa heti kerralla ohi kaikkien terriereiden, painoa 8,8 kg. Yli kilon nousu viikossa. Viikonlopun jälkeen meillä ei enää ruokkiksen aikaan pennut syökään vaan siirrytään kolmeen kertaan kokopäiväisesti. Huomenna pääsee Aatukin treenamaan ja Sylvi tapaa Tuubansa, sillä on lähtenyt jo hammaskin.