Takana 870 kilomeeteriä ajelua Sylvesterin kanssa. Täytyy nyt heti väsymyksestä huolimatta koittaa kirjoittaa testin kulku kun se on vielä tuoreessa muistissa.

Testin osiot olivat:

Sosiaalisuus

Motivaatio (hunting)

Motivaatio (pray)

Ympäristö (hankala alusta+äkillinen ääni)

Agressio

Ja ennakkotiedoista poiketen tämä ei ollut vain osia norjalaisten alunperin kehittämästä soveltuvuustestistä pelastuskoirille, tämä oli se kokonaisuudessaan. (paitsi pimeän sietoa)

Arvioijana toimi pelastus- ja poliisikoirakouluttaja Steinar Gunnarsson Islannista (ICE SARDA) ja hänellä oli kaksi kaveria, toinen miespuolinen kouluttaja ja toinen naispuolinen opiskelija tjsp, mukanaan ja avustamassa.

Tilaisuus täysin epävirallinen, tarkoituksena tarjota mahdollisuus nuorten koirien omistajille saada ulkopuolista arviointia koiransa ominaisuuksista, vahvuuksista jne sekä kouluttajille uusia työkaluja ja tilaisuus tavata toisiansa.

Ja näin se sitten käytännössä meni:

1. Koira tuotiin hihnassa ihmisporukan luokse joka ei ottanut koiraan kontaktia

2. Testaaja otti koiran remmin ja talutti sen pienen matkan päähän jossa taputteli ja kopeloi sitä sieltä sun täältä

3. Koiralta otettiin hihna pois, ohjaaja piti sitä pannasta ja koiralle heitettiin pallo niin että se näki sen. Testaajan luvalla ohjaaja päästi koiran vapaaksi, sanomatta mitään. Kun pallo löytyi, testaaja katsoi vielä hetken sen jälkeen mitä koira sen kanssa tekee ennen kuin laittoi pelin poikki

Koiralle heitettiin uudelleen pallo niin että se näki sen, sitten ihmisjoukko siirtyi seisomaan koiran eteen niin ettei se nähnyt että pallo haettiin pois. Testaajan luvalla ohjaaja päästi koiran vapaaksi. Tässä otettiin aikaa. Koiran piti työskennellä joku tietty minuuttimäärä (jota en tiedä, alle 5 minuuttia se oli koska poliisikoirilla oli se 5 minuuuttia ja näillä oli vähän vähemmän). Kun aika oli täynnä,heitettiin pallo maastoon kun koira oli sopivan matkan päässä ettei sitä nähnyt ja se kuitenkin löysi loppujen lopuksi pallon

4. Mentiin jyrkän noin kymmenen metriä korkean raunityyppisen kivikasan päälle ja heitettiin pallo alas, koiran piti laskeutua sen perässä

5. Tehtiin tismalleen sama pallonetsiminen kuin alussa mutta enemmän rauniotyyppisellä pikku alueella. Lisäksi siinä osassa kun pallo koiran näkemättä haettiin pois ja sen piti tietty aika työskennellä puolen minuutin kohdalla tuosta ajasta aiheutettiin kova äkillinen ääni (avustaja heitti jotain metallista toiseen samanmoiseen joka oli maassa) Alue oli ihan pieni vain ja maassa jotain rautatankoja ja levyjä

Ja näin Sylvi sen teki:

1. Menee iloisesti ihmisten luo, vähän haisteli toisten koirien jättämiä hajuja ihmisten takana puskassa ja alkasi sitten iloisesti hyppimällä tervehtiä yhtä sun toista ihmistä. Yksi testaajista meni kyykkyyn jolloin Sylppy syöksyi suoraan sen luo

2. Sylvillä tuli vähän hätä että minne minä jään kun setä vetää remmissä poispäin. Mutta ei ollut Sylvillä vaihtoehtoa kuin mennä. Koko ajan se sen verran riuhtasi itseään että oli näköyhteydessä minuun, myös kopeloinnissa. Ei osoittanut minkäänlaista agressiivisuutta

3. Kun päästin kaulapannasta irti testaajan luvalla Sylvi jäi odottamaan lupaa lähteä palloa hakemaan, lähti epäröiden ja ku ei kuullut kieltoa haki pallon. Se toi sen mulle, tiputti maahan, otti taas suuhun, louskutti suussa ja vei seuraavalle, testaajalle. Tiputti maahan, tuijotti palloa hetken, syöksyi ottamaan pallon suuhunsa. Ja taas seuraavalle testaajalle, tiputti maahan, tuijotti ja otti pallon kiinni. Sitten välillä mun luo ihmettelemään.

Sitten kun pallo haettiin pois, jota Sylvi ei nähnyt, testaaja antoi luvan päästää koira irti, ja Sylvi jäi odottamaan lupaa. Testaajan ohjeesta otin askeleen eteenpäin ja taisi toinen avustajakin ottaa, ja Sylvi lähti mutta taas vähän epäröiden ja kun ei kuullut kieltoa alkoi palloa etsimään. Teki töitä ja keskittyi pallo hakemiseen koko määrätyn ajan, sitten se lähti hakemaan jo vähän kauempaa jolloin testaaja heitti pallon maahan ja Sylvi sai sen löytää.

4. Sylvi kulki jyrkänteelle remmisä kiskoen muiden perässä ja oli oikein innokas kun pallo otettiin esille ja heitettiin alas, minä pidin taas pannasta kiinni ja luvalla päästin irti. Pallo lensi jonnekin josta sitä ei näkynyt, tai minä en ainakaan sitä nähnyt. Seistiin siinä kohdassa josta ainakin edellinen koira lähti alas. Sylvi lähti innoissaan pallon perään, mutta päätti kiertää vähän vasemmalta, meni metrin alaspäin jossa ilmeiseti oli vaikeampi kulkea, hyppäsi takasin ja tuli siihen kohtaan kattelemaan alaspäin josta sen lähetin. Odotettiin jonkun aikaa, sitten testaaja pyysi mua auttamaan sitä laskeutumalla ite alaspäin vähän. Sylvi lähti taas innoissaan mun perässä mutta sitte kun pysähdyin se vähän turhautuneestikkin ehkä piippasi hetken. Testaaja pyysi että autan sitä vielä jollain suullisella käskyllä, annoin mutta Sylvi ei lähtenyt alas, piippasi muutaman kerran.

Tässä kohtaa testaaja mietti keskeyttääkö testin vaiko eikö koska ei osannut arvioida onko tuleva kova ääni sille liikaa tämän jyrkänteen perusteella

5. Mentiin kuitenkin. Ensin heitettiin pallo koiran katsellessa, nyt testaaja sanoi että antaisin sille heti suullisen vapautuksen kun on sen oppinut. Ajattelin sanoa vain vapaa joka vapauttaa sen aina noin yleisesti kun se on vapaa juoksemaan ja menemään. Sanoin siis vapaa, Sylvi ampaisi metrin ja katsoi taakseen-ilmeisesti väärä sana ja oli pakko sanoa se missä- joka aina sanotaan kun esineitä etsitään. Sylvi haki pallon ja toi, sitten heitettiin pallo ja peitettiin koiran näkökenttä kun yksi haki pallon pois. Nyt sanoin heti missä- ja Sylvi lähti heti, teki töitä ja haki palloa, puolen minuutin kuluttua tuotettiin kova ääni, Sylvi säikähti, palautui sekunnissa ja jatkoi pallon etsimistä, siirtyi vielä sinnepäin josta ääni tuli ja tunki päänsä vielä jonnekin pieneen koloon tarkistaakseen ettei pallo ole sielä. Ja taas sopivalla hetkellä pallo heitettiin maahan ja Sylvi sai sen löytää.

Suullisessa palautteessa mainittiin ainakin erittäin sosiaalinen, ei ollenkaan agressiivinen, keskittynyt hommaansa, työskenteli koko ajan ja keskittyi palloon koko ajan, ihastusta herätti sen kyky palautua kovasta äänestä ja jatkaa etsimistä... Opitut asiat eivät olleet tässä merkityksellisiä, niinkuin tuo luvan odottaminen ja pallon pelaaminen ihmiseltä toiselle, siinä oli tärkein se että se keskittyi siihen palloon vaan koko ajan, se miten se sen teki oli sitten opittua. Testaaja mainitsi vielä että koira on hyvin herkkä joka täytyy ottaa huomioon sen koulutuksessa.

Ja kirjallinen kokonaisuus saapuu sitten postissa jälkitoimituksena jolloin siitä mahdollisesti tarkemmin.