Miten uskottavan näköinen pieni pelastaja oikeine työliiveineen!

Treeneissä Sylvillä nyt kolme maalimiestä ja samat kuviot. Hyvin meni eikä aikomustakaan lähteä hilluttelemaan sieltä. Kolmas oli vähän hankala, sai Sylvi tehdä muutaman ringin ennenkuin bongasi ukon kiven juurelta. Hyvä harjoitus pienelle. Olisi vain mennyt heti sinne minne minä näytin.

Kotona se sitten kuitenkin pienenä pentuna änkeää terriereiden kokoa silmälläpitäen ostetuille pedeille

Aatu muutamia päiviä sitten, kun sillä vielä oli tukka. Nyt se näyttää enemmän siileltä kun koiralta. Saati cairnilta.

Sylvillä painoa maanantai aamuna tasan 15 kiloa.

Aatua häikäsee kameran valo

Takulla on uusi elämä. Autossa. Toppavarustus päällä. Kun käydään muiden kanssa lenkillä. Sieläs huutaa minkä ehtii. Muutamia kertoja se on ootellut sielä. Pari ekaa kertaa oli reilun tunnin. Ei mitään suurempia kuulunu. Tänään käveltiinkin sitten päälle pari tuntia ja johan kuului monen sadan metrin päähän kun autoa lähestyttiin komea rääkyminen. Mutta eipäs haittaa ketään keskellä mettää. Saa se vielä mukanakin kävelemässä olla, silloin tällöin kun ehditään vain lyhyempi reenien takia ja tasasta metsätietä pitkin. Muuten aika rankkaa vanhukselle nyt kun mettä täynnä lunta. Ei oikein enää viitti toista pitää mukana. Vaikkei se koskaan mitään suuria uupumisen merkkejä olekaan näyttänyt.

Eilen se huusi jo Aatunkin kanssa kun tultiin Sylvin hakutreeneistä kotiin illalla. Päivät viel nukkuu. Mutta muuten se käveleekin eestaas kotona koko ajan. Sen pitäis varmaan saada jotain rauhottavia.