ATTn kisoissa Pomppa-koju oli meidän leirin vieressä ja hyvin nopeasti keksimme Hanniksen kanssa monta mahottoman hyvää syytä miksi meidän juuri nyt kevään kynnyksellä täytyy hankkia lämpöä koirillemme.

Kisoista nappasimme vaivattomasti kolme hylkyä. Radoissa paljon ansoja ja menimme niistä lähes jokaiseen. Varsinkin viimeisellä radalla oli joka puolella vaihtoehto minne mennä. Lähdössä pysyminen ihan OK vaikkei jokaisella radalla heti pysynytkään. Ensimmäisellä agilityradalla oli jo hylky alla kun puomille lähdimme ja olen melekosen varma että se loikki. Juoksin itse vähän liian lujaa ja Aatulla tuli turhaan nopeuspaineita. Pysäytin siihen mutta en uskaltanut ottaa puomia uudelleen siinä kun olin juuri kuullut kauhutarinoita kun tuomari ei ole oikein tykännyt jossain toisessa kisassa kun niin on tehty.  Siispä kipitimme lämmittelyesteille ja sielä onnistunut otos ja palkka. Viimeisellä radalla sitten puomi olikin ihan loistava.  

Tuuba oli myös katsomassa kisoja ja hyvin sopivat samaan häkkiin kaikki

Sunnuntaina oli sitten Sylvin vuoro ja oltiin Teuvan Perälässä, siis todella perällä,  pelastustreeneissä. Yhteistreenit Kaskislaisten kanssa kun Länsirannikon Pelastuskoirat toimii Vaasassa ja Kaskisissa. Sylville kolme maalimiestä järjestyksessä tuttu-vieras-tuttu. Laitoin sen tieltä aina ja maalimies noin parinkymmenen metrin päässä. Kaikki meni tosi hienosti. Eikä sinkoillut Sylppy oikeestaan yhtään kun siirryttiin seuraavaan lähetyspaikkaan nyt kun mullakin oli namia kädessä. Haukkuminen kuulosti tuona kertana siirtyneen vähän eteenpäin, nyt sieltä kuului hirveän innokkaasti ja monta haukkua putkeen. Vieraalla maalimiehellä ei ollut vaikutusta eikä tälläkään kerralla tarvinnut ukolta lähteä juoksentelemaan eestaas.

Tein mä esineruudunkin jonain päivänä ja siinä mulla sattui pikkumoka. Laitoin Sylville tyhjän puolenlitran limsapullon piiloon ja alue lähti heti auton vierestä. Aatu kävi ensin ettimässä ja sillä olis ama vanha hanska ollut piilossa jonka mä sitten jätin auton konepellille. No mitäs tekee sitten Sylvi kun laitan sen etsimään. Se hetken etsii ja tulee sitten autolle eikä pääse irti tuosta hanskasta. Löytyi se pullokin sitten kun menin mukaan en viereen. Toinen otos onnistunut kun laitoin häiriöt pois.

Takku voi ihan hyin ikäänsä nähden, se käy meidän kanssa kävelemässä joskus ja joskus se oottaa autossa, varsinkin jos on tarkotus kävellä pitkästi. Kun se on mukana niin se innostuu lähtemään juoksemaan näiden muiden kanssa pienen pätkän ja muutenki pirteästi se vielä jolkottelee metsässä kunhan ensin parikymmentä minuuttia käynnistyy ja sitten pääsee vauhtii niin kävelee vaikka kuinka.

Ensi viikolla pitäisi Aatu käydä rokottamassa niin otan Takun mukaan jos se saisi särkylääkettä. Täytyy herraa jo vähän kolottaa. 

Siinä se on.  Täysin ohjeiden mukaan trimmattu mutta jotakin taisi mennä pieleen kun ei se kovin cairnilta näytä. Mutta komea poika.

  

Nyt on mennyt sen verran aikaa Aatun treeneistä joten annetaan niiden jäädä unholaan. Nyt kun kisat lähestyy niin ei ole ehtinyt muuta koneella tehdä kun naputella ilmottautumisia. Sylvi ei ole liidellyt ollenkaan hetkeen mutta ensi viikolla taas luultavasti pääsemme.  

Ja nyt olen virallisesti myös Sylvin omistaja kun eräällä keskustelupalstalla  oli puhetta omistajailmotuksen lähettämisestä Kennelliittoon tässä jokin aika sitten ja mä tunnistin itseni etten ole laittanut mitään papereita menemään sinne. Vertasin sitten Aatun ja Sylpyn paperit ja olihan Aatullakin omistajatodistus että olen silloin postittanut ilmotuksen jota en kyllä yhtään muistanut. Mutta nyt on asia hoidettu ja myös Sylvistä sain tällä viikolla omistajatodistuksen.

Viime aikoina on Aatusta ja Sylvistä tullut kuin paita ja peppu. On ne leikkinyt jo silloin melkein heti kun Sylvi tuli mutta nyt touhu alkaa näyttämään paita ja peppumaiselta. Ne leikkii aivan yhtenään ja lenkilläkin juoksevat harva se hetki. Aatukin haastaa Sylttyä leikkiin koko ajan ulkona niinkuin pieni pentu. Muutenkin Sylvi on tehnyt hyvää Aatulle kun Takun kanssa ne lopetti juoksemisen aikapäiviä sitten ja minä oon sen kanssa sitten joutunut painamaan ja sitä viihdyttämään.  Nyt Sylvi juoksuttaa sitä ja minä saan vaan kävellä rauhassa Takun kanssa perässä.