Perjantaina Käytiin Sylvin kanssa LAGUn kakkosluokkien iltakisoissa. Tuomarina Mikkilän Sari joka osaa kyllä tehdä kivoja ratoja aina!

Tulosrivi hyl ja 15.

Ensimmäinen rata kelvotonta ohjausta vähän sinne päin, koira meinasi jo toisen esteen jälkeen ampua suoraan eteenpäin käännöksen sijaan. Tästä vielä selvittiin, varsinainen hylky tuli An jälkeen kun mentiin väärään päähän putkea, neiti livahti selän takaa lähimmäiseen päähän. Eikä ollut ensimmäinen kerta. Tämän jälkeen vähän paketti levisi hetkeksi ja mentiin muutaman hypyn ohi sekä keppien kakkosväliin, loppusuora kuitenkin taas jo ihan OK ja selvitettiin lopun putkihoukutus mallikkaasti. Yksi rima tippui ennen hylkyä kun putken jälkeen olin vastaanottamassa seuraavan hypyn takana ja koira hyppäsi mua kohti.

Toiselle radalle sitten tajusin ottaa taas oikean asenteen ja kas kummaa alkasi taas homma toimimaan. Eikä ollut ensimmäinen kerta sekään. Miksei voi sitten heti ja aina ohjata kunnolla?!  Tehtiin puhdasta rataa yli puolen välin, keppien jälkeen oli hyppy eteenpäin ja sitten 90 astetta pikkusen pidemmällä oleva hyppy käytiin hyppäämässä josta taas takasinpäin hyppy ja keinulle. Vähän epäröin ensimmäisen hypyn jälkeen, olisi pitänyt mennä enemmän syvemmän hypyn luo mukaan, nyt jäin vähän kauemmas ja epäröiden lähetin koiran hyppäämään. Siitä rima alas. Hypyn ja keinun välissä tapahtui jotain, olin myöhässä tai tiellä ja luultavasti molempia. Keinun ohi ja siitä kielto. Sitten kesti jostain syystä hetken ennenkuin Sylvi lähti keinulle, seisoi sekunnin siinä ylösmenolla. Keinulta putkeen jossa tein sokkarin johon en ehtinyt ja seuraavan hypyn ohi koira. Siitä sitten enää viimeinen hyppy.

Jäipä hyvä fiilis tästä radasta ja taas ahaa-elämys. Saisikohan pidettyä asenteen aina heti ensimmäisestä radasta lähtien oikeana?  Huomasin myös mitä oikeasti on ihana meri-ilma ja tuuli. Meinasin kuolla ennen ensimmäistä rataa, oli niin kuuma eikä hönkäystäkään mistään suunnasta. Toiselle radalla onneksi vähän aurinko meni pilveen.