Yöt sujuu jo aika kivasti meillä, kaks yötä on ollu niin että Sylvi ei oo enää jääny vinkumaan sängyn viereen vaan rauhottuu nukkumaan melki heti. Yksi yö oli jo sellanen että ei käyty pissallakaan ollenkaan, mutta herättiin sitten puol viien aikaan. =) Mä olin kolmelta valmina lähtemään ulos mutta Sylverö se vaan veteli unia niin pakko se oli itekki jatkaa vaan nukkumista. Viime yönä käytiin sen kerran puol neljän aikoihin ja ihanasti tuo sitten heti rauhottuu kun mennään takas nukkumaan vielä. Töihin menoa ajatellen illat venyy kyllä vähän turhan myöhään mutta enpä ajattelekkaa sitä ihan vielä kun vasta joskus ens viikolla!

Aamulla lähettii taas koko porukka ulos kävelemään. Ja voi mitä narinaa Sylvi taas väänsi sylissä kun katteli sylistä. Sitten kun oli hetken ihan hiljaa pääsi taas vähän Aatun viereen juoksemaan.

Päivällä kun olin sen kanssa lähimetsikössä hyttysten pyydystettävänä se piti kummallista vikinää vaikka käveli ihan ite. Ehkä se oli uusi paikka tai sitten silmä oli kipeä tai sitten se oli kun Aatua ei ollut mukana. =) Tiedä sitten.

Harjoiteltiin myös pari kertaa autolla liikkumista ihan yksin. Enemmän itketti olla takana häkissä kun ei ollut Aatua eikä Takkua. Ensimmäisellä kerralla ei meinannut loppuakaan ollenkaan mutta myöhemmin kun mentiin oli jo vähän rauhallisempaa, vaan pienen pientä itkun yritystä. Mutta voi kun on surkeen näkönen kun takaluukun avaa.

Yksinolo on sujunu ihan loistavasti. Sekä kolmistaan että Sylvi sitten ihan yksin. Oon käyny muutaman kerran isompien kanssa parin tunnin lenkilläki. Ja reenit kun meillä oli Aatun kanssa niin silloin oli äiti täälä meillä soffalla istumassa. Takku ja Sylvi oli kotona. Sylvi nukkui melkeen koko ajan, kolmisen tuntia, vaihtoi paikkaa välillä eikä pissannu kertaakaan. Yritti Takun kanssa kerran samaan lootaan nukkumaan mutta Takku kauniisti (vielä tällöin) ilmoitti että ei tartte tulla. On se tänäänkin menny sen kanssa makaamaan samaan petiin ihan onnistuneesti. Mä oon päättänyt nyt että poistun aina toiseen huoneeseen kun nämä kaks on lähellä toisiaan kun mä pukkaan olla vähä sellanen jännittäjä että ei varmasti oo koirille mitenkään luonnollinen tilanne. =)

Illala kun oltiin Sylvin kanssa ulkosalla tuli portugalian podengo Otto johon Sylvi vähän tutustui ja vauhti oli kova kun se yritti sitä leikkiin. Ja onnistuikin lopulta. Ja rohkeasti se meni luo sekä Oton että Oton omistajan jalkoihin rapsutettavaksi. Pitkä tovin siinä seisoskeltiin ja sai Sylvi vielä hepulin kun olivat jo jatkamassa matkaa niin että meinas lähteä väärään suuntaan aivan. Mutta hiphei se tulikin miltei heti kun huutelin ja kun meni vähän väärään suuntaan ensin tuli se viel kovempaa kun huomasi missä olin. Ja iloisena kun mikä. =)

Samalla reissulla tutustuttiin ystävälliseen kissa-herraan joka asuu näillä nurkilla. Ensin meinas tulla pieni väärinkäsitys kun Sylvi juoksenteli vapaana pienen matkan päässä musta ja sitten yhtäkkiä kissa juoksee pusikosta sitä kohti niinku saalistais. Mä säikytin sitten kissan että helvettiin siitä kiusaamasta mutta sen kissan omistaja kertoi sitten ikkunan kautta kun oltiin niiden takapihan kohdalla että sillä kissalla on oma koira kotosalla. Minä kissatietäjä. =) Sylvi vähän säikähti kun hätyyttelin kattia mutta se tuli sitten syliin ja kissa tuli heti rapsutettavaksi ja oli oikeen kiva kissa ensitapaamiseksi ja toivottavsti tapaamme sen saman kissan vielä kun lähellä asumme. Nyt kun mäkin tiedän että sillä ei oo mitään taka-ajatuksia Sylvin suhteen. Häntä heilui kun sylistä se sitä nuuhki. 

Sitten vielä samalla reissulla kun lähdettiin autoajelulle käytiin vanhempien luona hakemassa jääneitä tavaroita jatkui riehuminen. Sylvillä oli sielä jo oma lelu, hevonen, jota se saalisti ja riuhtoi. En tiedä mutta aivan kun olis Sylvi vähän rennommin leikkiny sielä kun oli yksin. Vaikka se kovaa kotonakin menee. Tai sitten se johtuu siitä että yleensä kotona se ei saa pitää leluja kun Aatu hakee ne pois. =) Tänään Aatu meni pehmolelun kanssa oikeen tökkäsemään Sylviä. Sitten kun Sylvi vähän kasvaa nämä menevät varmasti lujaa. Nyt tuntuu että sitten kun Aatu innostuu sen vauhti (ja ääni) on vähä liian luja vielä.