Tänään Sylviä pisti todennäkösesti ampiainen. Istuin itse vieressä ja katoin kun se lähti jahtaamaan "kärpästä" ja kas, saipas nopeasti kiinni. Sitten alkoi hirmuinen pään ravistelu ja räkiminen, jotain ilmeisest tapahtui suussa. Sitten kun se räkäs pois ötökän niin ei se olekaan kärpänen kun ampiainen. Sitten alkoi vielä hirmuisampi tarkkailu että turpoaako kuono. ja tietysti mitä kauemmin ja enemmän sitä katsoin sitä turvonneemmalta se näytti. =) Ja kopeloidessani molempia puolia Sylvi arasti enemmän kyllä sitä johon amppari todennäköisesti kävi kiinni. Ja sen puolen huuli vähän roikkui alempana kuin toinen. No sitten kyytablettia nassuun vaan. Yllättävän helposti satiin sekin alas kun silloin joskus kun Syltty oli pikkulikka ja antibioottikuurilla se räki aina pois pillerin oli se miten vaan yritetty saada mahaan asti. Tämän jälkeen ei sitten tapahtunut enää mitää. Sillä selvittiin.

Iltavuorosta kotiin palattuani kotona odotti tuoksuva yllätys kun kämppä oli paskaa täynnä. No ei edes täynnä. Puolilleen. Äkkiä koirat ulos ja selvittämään kenellä on vatsa lyönyt rikki ja Sylvillähän se. Minä en tunne kortisonin sivuvaikutuksia ainakaan koirilla että olisiko se voinut johtua siitä vai sitten jostain aivan muusta. Jokatapauksessa tyttönen on nyt kuitenkin aivan pirteä oma itsensä mutta ruokaa se on saanut hyvinkin nuukasti nyt illalla.

Aatun kanssa ollaan tässä parina aamuna kun on ollut iltavuoroja oltu kunnolla metsässä ihan kaksistaan. Vähän reenattu matkan varrella seuraamista, maahanmenoa ja seisomista. Maahanmenon taidamme ripustaa hetkeksi naulakkoon huilamaan. Piilotin myös kapulan (se on sellainen tunnarikapulan muotoinen joka toimii Aatun etsintäkapulana) sille joka tuotti tällä kertaa vähän ongelmia kun tein sille pienen kepposen jäljilläni. Ja se meni siihen lankaan ja oli ihan jäljissä kiinni vaikka kapula ei ollut sielä päinkään ja lopuksi kun se oli lähellä kapulaa taisi silmillänsä kattella. Mä myös hoksasin että Aatuhan siis osaa jäljestää myös ihmisjälkeä. =) Ja sehän on tehnyt kauan sitä kun hakee kapulaansa.

Sylvin kanssa ollan nyt seisty pahvipalan vieressä ja naks aina kun se vaan vilkaseekin pahviin. Muutamia toistoja pariin kertaan. Huomaa että on reenattu hieman istumista ja katsekontaktia. Nyt avautuu Sylville uusi maailma kun muustakin toiminnasta saa NAKSauksen. =)