Tänään on 13. juoksupäivä.

Kaikkien kauhukuvien ja ajatusten juoksunsekoittamista uroksista jälkeen voin ainakin tällä kertaa huokaista. Täälä eletään rauhallisesti. Työajat terrierit on vanhemmilla ja Sylvin yksinolo sujuu vallan mainiosti alkujärkytyksen jälkeen. (siis Sylvin järkytyksen) Se ei edes silppua maitotölkkiä tms jonka tapaan jättää kun lähden ahkeran naisen hoideltavaksi. Kun se on terriereiden kanssa tölkit on kyllä revitty useimmiten ja muutenkin yhdessä touhutaan ilmeisesti enemmän.

Kotona taasen kun ollaan kaikki elo sujuu kuin ennenkin. Ei nämä ole pienestä Sylvistä sillä lailla kiinnostuneita. Aatu on sitä nuuhkaissut silloin tällöin kun Sylvi sopivasti pyllyään sen nenän edessä heiluttelee ja sanon sille että höpöhöpö niin se jättää tai aina ei tarvitse sanoa edes sitä. Tänään olen kyllä sanonut useamman kerran, ehkä kolmesta viiteen, johtuen varmaan juoksupäivistä. Mutta silloinkin se vaan varovaisesti nuuhkii. Takku käy sen pissoja kyllä imuttelemassa mutta ei vissiin osaa yhdistää että se mahtavan tuoksunen nainen on se sama joka syöksyy aina herran kuonon alle purtavaksi. =)

Ja Sylvi se taas putsaa itseään niin huolellisesti ettei ole tarvinnut pöksyjä ostaa.   

Tänään ollaan vähän tokoiltu sisällä. Pari pientä pätkää takana ja sitten taas huilailtu. Vähän hankalaa kun kaikki koirat jaloissa. Sylvin kanssa onnistuu mutta Aatun kanssa kun tekee se väistää kun Sylvi tunkee joka hetkeen. Aatun kanssa siis kaukoja. Mutta ei kaukaa. =)Metri tai puoli. Niin että Sylvi mahtui siihen väliin hömpöttämään ja tarjoamaan omia kuvioitaan. Istuminen on jostain syystä sille vaikeaa. Oon jo epäilly että sillä ottaa kipeää jonnekin. Vähän kun kädellä autoin se kuitenkin istui. Vaikeus voi johtua myös seisomisesta. Se tekee sen tosi hienosti, sekä istumisesta että maasta eikä liiku eteenpäin. Ja se oli ihan hiljaa näissä =). Istumasta maahan menee hyvin mutta seisomasta oli hankalampi. Autoin ja onnistui seuraavalla kerralla jo paremmin. Olipas Aatu näissä (mun silmiin) taitava. En oo ottanu sen kanssa kun ruokakupilla yhtä asentoa ja joskus ehkä toinen perään. Nyt kokeilin vähän kaikkea. Sivulletuloa myös. Onnistui lähes aina kun saatiin blokattua Sylvi sivuun ettei se pomppaa asentoon. Eikä yhtään haukkua. 

Sylvin kanssa sivulletuloa. Se tulee jo joskus aika kivasti ilman minkäänlaista käsiapua. Ja tarjoaa sitä myös ilman käskyä. Pikkuvinkillä se tulee vauhdikkaammin ja parempaan asentoon. Sitten otettiin perusasento, kolme askelta seuraamista ja perusasento. Nenä kiinni namissa. Seuraamista se on alkanut myös tarjoamaan lenkin varrella. Vähän sellaista väljempää mallia mutta kontaktia se pitää kivasti. Vaikkei sitä olla tehty kuin noita muutamaa askelta. Sylvi tekee ruokakupilla myös asennon vaihtoja. Istumasta makaamaan on hanskassa, nyt reenataan sieltä takaisin istumaan. Autan vielä vähän mutta se näyttää siltä että kertana minä hyvänsä sieltä istahtaa ihan itse. Seisomisesta ollaan naksauteltu vasta ihan erikseen joskus silloin tällöin. Naksautin muutamia kertoja myös lelun käteen tuomisesta pitkästä aikaa ja heti alkoi lelu pamahtaa käteen asti. Tätä pitäisi harjoitella ilman häiriötä, yleensä ulkona Aatu on aika suurena sellaisena valmiina nappaamaan lelun Sylviltä. Nyt Aatu harjoitteli samalla paikallaan istumista kun Sylvi riekkui lelun mun käteen. =)

Takulle täytettiin puuhapallo namia ja siitä on pitkä aika kun sitä on käytetty viimeksi. Voi kun sen silmät paloi kun sitä sille ravistelin ja vanhaan malliin se tyhjeni parempiin suihin. Tämä pallo on aina ollut Takun bravuuri. Sillä on kärsivällisyyttä rauhallisesti pyöritellä palloa ja kulkea perässä. Muut saivat sitten harjoitella kärsivällisyyttä ja olla menemättä häiritsemään toisen työtä vaikka vaikeaa se välillä oli.

Sylvin kanssa ollaan myös edetty seuraavalle tasolle kontaktien kanssa. Koira sohvalle ja kosketusalusta lattialle. Tämä meni vallan mainiosti. Heti ensimmäisellä kerralla Sylvi teki ihan oikein. Pudotti etutassunsa alustaan. Samalla jäivät mahdolliset alustan raapimiset pois kun niitä ei pylly pystyssä tule heti tehtyä. Raapasu on tullut mukana kun oon osannut naksauttaa aina justiin silloin kun se sen tekee mutta jos se jää tässä niin hyvä niin. Aikaa en ole pidentänyt tuossa asennosa olemiseen vielä vaan se pääsee samantien lähtemään kun tassut koskee alustaa.