Ihanaa päästä treenaamaan taas metsään pelastushommia  

Sylville kaksi maalimiestä. Ensimmäisellä maalimiehellä oli ruokahäiriö josta S ei ihan selvinnyt , oli hassua ohjaajalta  laittaa samaan piiloon kuin edellisellä koiralla maalimies. Siinä oli todennäköisesti ruokaa maassa. Ilmasi hyvin, välillä nuuhki maasta ruokaa, välillä katsoi minua. Aina kun olin hiljaa pysähdyin jonka jälkeen koira jatkaakin pian haukkua. Mutta mihinkään se ei ole lähdössä sieltä.

Toisella maalimiehellä haukkui sitten lähes taukoamatta, en muista tarvitsiko minun pysähdellä ollenkaan. Nopea oppimaan. Sitten liivit pois päältä ja maidon kimppuun joka oli nyt ihan hirvittävän jännää tällä kertaa. Sielä kun on muutamia kertoja käynyt niin että kun maalimies painaa purkista maitoa kuppiin on paineesta lentänyt maitoa odottavan koiran naamalle ja se nyt on ollut sitten ihan hilveää koirasta  Ja nyt se pakitti ja pysytteli hyvän matkan päässä ukosta ja pitkällä kaulalla sitten kurkotteli kupille kun se naaman eteen tarjottiin. Jatkossa saa koira sitten katsella kaukaa kun maito kaadetaan kuppiin ettei loppupalkasta tule aivan jotain muuta.

Etsinnän pituus oli ihan sopiva, ei montaa minuuttia etsinyt mutta sopiva aloitus metsätreeneille ja kun tarkoitus on pikkuhiljaa pidentää ja laajentaa ja rankentaa sitä niin tämä passasi. 

Treenissä mukana oli myös Hilkan IPhone joka kuvasi mutta noissa treeneissähän se on hieman hankalaa   Seuraavalla kerralla annetaan ehkä mielummin maalimiehen kuvata niin nään kerrankin itekin että mitä sielä touhutaan.

Ensimmäisen maalimiehen löytyminen tässä ja toinen täällä