Ei päästy tänään Sylvin kanssa treenamaan kun maneesin valot sanoi sopimuksen irti. Otimme sitten vähän erinäköistä reenia ja ulkoilimme yhden parituntisen koirien kanssa peltotiellä. Annan, Merjan ja mun lisäksi karvanaamat Aatu, Sylvi ja Tarja sekä Ykä-Jyräys. Tarjalla ja Sylvillä pyyhkii kyllä hyvin, ne on ihan samalla aaltopituudella ja Ykä seurasi koko ajan silmä tarkkana ja yritti ottaa noista naisista selvän.

Treenata yritämme lauantaina uudelleen.

Takku lähti tänään taas lomailemaan, se on tehnyt nyt mun elämästä aika vaikeaa. Eilen kun tultiin Aatun kanssa treeneistä oli ilo kuunnella rääkymistä ulos asti. Keittiön ikkunasta kurkkasin ennen kuin kiersin ovelle. Sylvin en ainakaan nyt nähnyt huutavan mutta joskus se on mennyt tuohon mukaan. Aatun kanssa mä en ole vielä koskaan kuullut Takun huutavan. Katotaan nyt mitä sen kanssa tehdään.

Aatun kanssa oli mukevat treenit. Meillä ei ollut vetäjää ja olimme Timon ja Annen kanssa vain paikalla. Suunnitelma oli nyt palkata usein ja niin teinkin. Alussa mnei hiiirveän kauan aikaa kun nyt ei meinaa Aatuli pysyä lähdössä millään istumassa. Palauteltiin siinä sitten aikamme. Kontaktit huiput, puomille tultiin kovaa loivan hyppysuoran jälkeen ja se pysähtyi sinne! Keinulla vaadin pysymistä ja pysyi heti. Kepeillä sain otettua etumatkaa ja pujotteli silti loppuun asti ja vielä muutaman toistonkin. Ainut joka tuotti päänvaivaa oli nyt tuo lähtö. Otettiin sitä alussa. Ja sitten otettiin vielä ihan lopussa nyt kun kerran oli aikaa hinkata. Jätin koiran sinne lähtöön ja sitten yhden hypyn taakse suurinpiirtein. Ei pysy millään, menee maate tai hiipii perään. En noteerannut mitenkään, palautus vain. Palautuksia paljon, sitten kun pysyi niin vapautus suorittamaan muutama hyppy ja palkka. Ja uudelleen harjoittelemaan lähdössä pysymistä. Ja samaa palauttelua. Sitten kun pysyi vapautus hypyille. Ja vielä kerran harjottelemaan pysymistä. Ja muutama palautus vielä. Siitten heitin palkan sen taakse. Tätä täytyy vaan jatkaa aina kun mahdollista. Ettei se ole nyt sen kummempaa kuin siellä istua.

Sylvin kanssa haussa jatketaan sitten sellaista kaavaa jotta maalimies pienen matkan päähän vain, koira käskyllä etsimään ja sitten hengaillaan sielä maalimiehellä ja höpötellään mukavia ja välillä haukahdellaankin. Ja toivottavasti koko ajan pikkusen useammin sanotaan hau. Joten sieläkin harjoitellaan vaan olemista niinkuin Aatukin lähdössä. Sitten kun ollaan tovi oltu sielä ja vähän rauhoituttu tullaan maalimiehen kanssa takasin mun luo. Siinäkin voidaan vähän syödä välillä jos muuten ei huvita sen ukon kanssa kulkea. Ja sitten seuraava maalimies menee asemiin vasta kun koira on mulla. ja koira lähtee aina mun luota ja luvan saatuaan seuraavalle maalimiehelle.