Lähdössä piti pysyä kahden esteen takana. Ei se heti pysynyt, välillä harrasti maahanmenoa ja välillä lähti peräänkin. Mutta sitten kun se pysyi niin sitten pysyi. Nyt kielsin sitä kerran tai kaksi kun meni maahan. En tiedä johtuiko siitä mutta sitten se pysyi. Mä en ole sitä kieltänyt oikeestaan kauheesti. Aikasemman kokemuksen perusteella Aatulle paras rangaistus on huomiotta jättäminen. Missä tilanteessa vaan Aatu on aina ollut voittaja kun mä olen sille alkanut mesoamaan. Joten mä olen yrittänyt sitä välttää. Se kerää siitä jotenkin vieläkin enemmän myös kierroksia. Ainakin kun sen kanssa tehdään jotain. "Siviilissä" se on sitten ihan reppana. Toisekseen mä en saa sitä kieltoa oikeaan aikaan. Se tulee joko aivan liian myöhään. Tai sitten jos mä aattelen olla ajoissa mun täytyy vähän aikasemmin miettiä jo kieltämistä ennenkun se edes tekee mitään ja sitten käykin helposti niin että kun mä kiellän niin se ei edes aio mennä maahan ja mä kiellän istumisesta. Tänään taisi käydä myös niin. Täytyy käyttää siis kieltämistä hyvin harkiten. Mä tykkäisin viedä sen autoon samantien kun tekee jotain muuta kun oon sanonut. Mutta mä tiedän että Aatun kanssa se voisi olla taas seuraava vuosi sitä ja monen monet treenaamiset jäisi välistä. Eikä se enää niin nuori oo että mä haluaisin tämän takia taas lopettaa kisaamisen jne.

Mutta tänään se siis istuskeli aika mukavasti. Se ei siis vieläkään lähde yhdellekään esteelle ilman että ensin istuu. Ja nyt mä palkkailin sitä aina välissä. Välillä heitin sille sen ensimmäisen vaikean askeleen jälkeen lihapullaa jos istui vielä. Tai välillä heitin lelunkin. Ja se istuskeli myös siinä välissä kun kuuntelin koutsilta mitä tein missäkin kohdin väärin. Ja istui aika kivastikin. Ja taas välillä palkkasin. Näissä kohdissa täytyy vaan muistaa ettei unohda sitä että on käskenyt sen istumaan. Muuten se helposti huomaamatta pääsee jatkamaan touhujaan.  

Ja kyllähän me muutakin tehtiin kuin istuskeltiin. Aatu menee jotenkin paljon lujempaa treeneissä kuin kisoissa. Tai todennäkösempää on että mä olen kisoissa nopeampi kuin treeneissä. Mutta se kääntyy aika kivasti. Verrattuna siihen mitä se on tehnyt joskus vuosia sitten. Onnistuin tänään takaakierrossa joka on jostain syystä ollut vaikeaa mun askelkuvioilleni.  Välistävetoja täytyy Aatun kanssa treenailla. Kepit tänään oikein mallikkaat, kesti hyvin kun menin aika kovaa vauhtiakin sen edellä. Takaaleikkaukset toimii Aatulla hyvin kunhan itse annan sille tilaa ja aikaa. Aalta se roiskasi ensimmäisen kerran. Otti oikein vauhtia tassuilla juuri ennen kontaktipintaa ja ponnisti yli sallitun. Otettiin väliin semmonen rauhallinen ja palkattu suoritus jonka jälkeen onnistui. Keinu oli tänään joka kerta todellaa komea, Aatu poika ei kertaakaan lähtenyt sieltä ilman lupaa. Mustinkohan palkata kertaakaan tästä. En ole varma. Taisin onneksi kerran. Puomille mentiin lujaa mutta ensimmäisestä kerrasta lähtien Aatu himmasi sielä. Kerran tuli sivusta jotenkin pois.

Huomenna treenaan myös Aatun kanssa ja otetaan sitten tehotreenausta ainakin istumiseen ja kontakteihin. Ja sen kanssa voisi ottaa jotain pyöritystä muutamilla esteillä.

Sylvi se pääsi jo tänään vähän fiilistelemään kun tutustuimme rataan. Ei ole muutamaan viikkoon päässyt ollenkaan. Oli se aika riemuissaan, sukelteli putkiin muutamia kertoja ja kun minä tutuistuin tuota takaakierto-kohtaa niin Sylvipä sitten suoritti sen komeasti mukana. Muuten ihme toko-koira siitä tullut kun mun sivulla jolkotteli hyvinkin pitkiä pätkiä vaikka lääniä olisi ollut kasvihuoneen verran. Odottelualueella muutama iloinen sivulle tulo ja jalkojen väliin tulo. Vaikka koiria oli muitakin ja pitivät kaikennäköisiä ääniä oli Sylvin mielenkiinto ihan oikeassa paikassa. Se nimittäin vaan aidan välistä herkeämättä korvat niin höröllänsä kun ne voi olla tuijotti agilityradalle jossa Kiara ja Timon kirmasivat esteillä.

Sylvinkin treenihin täytyy tehdä jokin suunnitelma huomisen päivän aikana niin yleensä treenauskin sujuu paremmin.

Tänään ehdittiin myös käydä hakemassa aatulle asianmukaiset rokotukset ja Takku käväisi myös lääkärin pöydällä. Aatulla kaikki kunnossa, lupa jatkaa urheiluharrastusta tuli jälleen.  Takun sydämmessä nyt ensimmäisen kerran mikroskooppinen sivuääni, mutta onhan se jo pian 16.