Tänään aamupäivällä ulkona Takku sai epilepsiatyyppisen kohtauksen, teki tarpeensa allensa, kouristeli ja kuolasi jonkun minuutin. Kun kouristukset oli loppuneet alkoi se paniikissa huutaa sylissä. Päästin sen kävelemään ja paniikkikävely jatkui monta tuntia, aina kun sen yritti ottaa syliin ja rauhottaa tai kun se törmäsi kävelyn aikana seinään joka pysäytti sen alkoi se huutamaan.

Se käveli niin kauan ympyrää kunnes väsyi, laitoin kevythäkkiin jonne se nukahti. Päätin että tämmöistä ei enää toista odotella. Illalla puoli kuuden aikaan olimme päivystävällä eläinlääkärillä ja kun viereisen kirkon kellot löivät kuutta kannoin sen autoon.