Maanantaina oltiin pelastustreeneissä aika lähellä ampumarataa märässa maastossa. Nämä eivät Sylviä haitanneet. Ennen treenien alkua Sylvi sai hömpöttää hetken vapaana kun ooteltiin kaikki paikalle. Ensin hoffi-Sanin n.8-9vee, porukan kokenein ja monet etsinnät läpikäynyt, kanssa. Sen kanssa Sylvi pystyi olemaan oikeen rennosti, Sani on niin cool. Vähän jännittävämpi otus oli sakemanni-Taika noin 2vee. Eipä kummankaan koiran kanssa toisistaan paljon välittäneet loppujen lopuksi. Sylvi aloitti treenit taas makkararingillä . Nyt laajennettiin rinkiä ja toiset ukot olivat jo vähän enemmän puskassakin. Kauimmainen oli musta ehkä parinkymmenen metrin päässä ja vasemmalla puskassa. Kerran Sylvi tuli tarkistamaan että seison siinä vielä mutta muuten se kävi kauimmaisenkin luona syömässä nakkia. Oikein hyvin meni ja tasapainoinen pentu. Treenien jälkeen saivat Sylvi ja Tarja olla vapaasti yhteenvedon ajan. Hetken niillä kesti mutta kyllä nuo lähtivät kilpajuoksuun kumminkin. Painia eivät harjoittaneet. Sitten oli Tarja jonkun kuopan kimpussa keppi suussa ja Sylvi meni siihen ja hetken siinä käytiin tahtojen taistelua ja Tarja se sieltä väistyi. Voisi Sylvikin ottaa mallia välillä tämmösestä väistymistaktiikasta ettei saa tappelua aikaan kun vastassa onkin yhtä periksiantamaton. No katsellaan.

Aatun treenit torstaina menivät myös oikein mainiosti, nyt homma tietenkin toimii kun kisoihin ei ole asiaa. Pysyi lähdössä pääasiassa, kerran nousi seisomaan ja kerran pisti maate. Kontaktivirheitä ei tehnyt, nyt otettiin kontakteja niinkin että palkkaa ei tullut vaan jatkettiin rataa. Lopuksi sitten kaikki kontaktit ja palkka jokaisen jälkeen ettei pieneen päähän jää viimeisimmäksi muistoksi eteenpäin painaminen niiden jälkee. Pujottelussa oli pieniä ongelmia, ne kaksi viimeistä väliä jäivät muutaman kerran. Muuria se ei nyt taas kunnioita ollenkaan, palat lesivät niin että silmäkulma on nyt auki. Tai silmän alla. Läheltä silmää meni. Veristä touhua ja kyllä Aatulle nyt sattuu ja tapahtuu.

Tänään Sylvi vähän säikähti kun oli sen kanssa lähimetsässä ja vastaan tuli lapukka, aika nuoren oloinen eikä minkäänlaisessa hallinassa. Mä sanoin omistajalle että älä päästä mutta sehän ei oo koskaan auttanut. Lapukka lähti juoksemaan innoissaan Sylviä päin mutta sei ei ollut kivaa sen mielestä ja se lähti huutaen karkuun. Mä yritin vaan pitää itteni rauhallisena ja sanoin itteleni että mulla ei oo nyt Aatua mukana joka ottaa aina turpaansa tällasissa tilanteissa eikä Takkua joka yleensä aina antaa turpaan ja mulla on tapana sitten vielä vähän ruokkia niiden olotilaa omalla hysteerisellä olemuksellani. =) Aika rauhassa olin mutta oli pakko sanoa sananen jos toinenkin jotka olisi ihan voineet jäädä sanomatta. Sylvi juoksi ehkä viitisenkymmentä metriä ja hyppäsi vasempaan reunaan ja jäi siihen. Mä olin niin kaukana etten nähnyt mitä sielä tapahtui mutta kun se ukko sai  koiransa kiinni niin Sylvi nuuhkas sen kuonoa jo ja lähti mun kanssa eteenpäin. Vähän piippas.

Aatun kanssa innostuin yhtenä iltana tokoilemaan lenkin varrella taas. Otin paikalla makuun pyörätien varrella moneen vuoteen varmaan. Laskin hitaasti kuuteenkymmeneen ja sehän pysyi hievahtamatta. Seuraamispätkiä otettiin ja maahanmenoa. Vähän liian kauan ja paljon ehkä. Kun se kuumenee liikaa niin sitten se ei oo enää hyvä. Täytyy malttaa lopettaa siis kun menee hyvin.

Vapaa viikonloppu edessä tämän päivä iltaoitus vuoron jälkeen. Nyt jää koirat kotiin kun ehdin tulla Sylvin ruokkimaan ja pissattamaan. Viikonlopun aikana tarkoitus tehotreenailla usein ja vähän kerralla Aatun ja Sylvin kanssa. Jos taas menisimme Sylvin kanssa kaupunkikävelylle pitkästä aikaa.